FIUutinen
Kirjoittaja: AST:n toimittaja Nur Ozer

”Pelkäsin hirveästi mennä sairaalaan synnyttämään. Olin suunnitellut olevani kotona suurimman osan supistuksista, jotten joutuisi pidätetyksi”, Ayse Kaya kertoo haastattelussa Advocates of Silenced Turkey -järjestön toimittajalle. Kuten monen muunkin Gülen-liikkeeseen kuuluvan äidin, myös Ayse Kayan elämä muuttui täysin Turkin niin sanotun vallankaappausyrityksen jälkeen vuonna 2016. Gülen-liikettä tukeva Kaya työskenteli voittoa tavoittelemattomassa järjestössä. Haastattelussa hän kertoo, että järjestö toimi täysin laillisesti voittoa tavoittelemattomia järjestöjä valvovan viranomaisen alaisuudessa ja että viranomaiset tekivät siellä ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia.
Turkin oikeusministeriön tietojen mukaan yli 750 vauvaa on vankilassa äitiensä kanssa. Turkin rangaistusten ja turvaamistoimenpiteiden täytäntöönpanosta annetun lain (nro 5275) 16 §:n 4 momentti kieltää raskaana olevien naisten ja alle kuuden kuukauden ikäisten vauvojen äitien vangitsemisen. Gülen-liikkeen kannattajiin näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta. Julmuus ei kohdistu vain tuoreisiin äiteihin ja vastasyntyneisiin, vaan se ulottuu myös Turkin uuteen sukupolveen. Turkin vankiloissa on yli 3 000 lasta. Tämä kasvava sukupolvi on nähnyt vankiloissa ja oikeussaleissa paljon kidutusta ja julmuutta. Usein näkee lapsen huutavan tai itkevän lohduttomasti, kun hän näkee vanhempansa käsiraudoissa. Osa äideistä joutuu ottamaan vastasyntyneensä mukaan vankilaan, osa taas jättämään heidät itkien omille vanhemmilleen. Pahinta on, että monen lapsen molemmat vanhemmat on vangittu, ja koska sukulaiset eivät ole suostuneet ryhtymään heidän huoltajikseen, lapset on lähetetty lastenkoteihin. Alla olevan linkin lyhyellä videolla näkyy pieni tyttö, jonka isä on vankilassa ja jonka äiti vietiin oikeuteen ja vangittiin. Tuntikausien odottamisen jälkeen tyttö puhuu koiralle ja kysyy siltä, missä hänen äitinsä on.
Toistaiseksi mikään näyttö ei yhdistä Gülenin kannattajia vuoden 2016 vallankaappausyritykseen. Erdoğanille ja AKP:n hallinnolle sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Tas (2017) kirjoittaa artikkelissaan: ”Kun vallankaappausyritys oli torjuttu, saattoi perustellusti olettaa, että AKP kävisi kerätyn todistusaineiston läpi ja paljastaisi totuuden 15. heinäkuuta tapahtuneesta. Sen sijaan AKP osoitti avointa piittaamattomuutta tosiasioista ja käytti monia keinoja estääkseen totuuden selvittämisen ja säilyttääkseen yksinoikeutensa epäonnistuneen vallankaappauksen kertomukseen.” (s. 6) Vaikka oletettaisiin, että Gülen-liikkeen kannattajat järjestivät vallankaappauksen, mikään laki ei salli tuoreiden äitien ja vastasyntyneiden vangitsemista. Oli totuus mikä tahansa, yksi asia ei muutu: Turkin vankiloista on tulossa kidutuksen keskuksia maan uusille sukupolville.
Kayan tavoin monet äidit elävät Turkin vankiloissa julmissa oloissa tietämättä tarkalleen, miksi heidät on vangittu. He elävät siinä toivossa, että kaikki on suurta väärinkäsitystä ja että viranomaiset lopulta ymmärtävät tehneensä suuren virheen. Jaamme näiden tuoreiden äitien toivon, mutta Erdoğanin hallinto ei ole edes yrittänyt vapauttaa heitä, vaikka covid-19-pandemia uhkaa heitä. Kaiken trauman ja julmuuden lisäksi on vielä yksi tärkeä, usein unohtuva asia: tuoreiden äitien mielenterveys. Synnytys tuo naisen elämään suuria muutoksia, jotka koskevat identiteettiä, elimistön toimintaa ja kehoa. ”Muutokset vaihtelevat ’baby bluesista’ eli synnytyksen jälkeisestä herkistymisestä tunteiden kirjoon, josta käytetään nimitystä ’synnytyksen jälkeiset mielialahäiriöt’.” (”Emotions of Motherhood”, ei pvm, s. 0). Vankiloiden huonojen psyykkisten ja fyysisten olojen lisäksi useimmat äidit kärsivät puutteesta: hygienia ei ole riittävä, vaippoja ja äidinmaidonkorviketta ei ole, eikä vastasyntyneiden ravitsemustarpeista huolehdita.
Vankilassa olevien äitien lisäksi monet naiset joutuvat odottamattomien olosuhteiden vuoksi elämään piilossa, koska he pelkäävät pidätystä tai vangitsemista. Useimmat heistä jäävät ilman asianmukaista terveydenhuoltoa ja kärsivät nälästä ja köyhyydestä. Nykyään monet Gülen-liikkeen kannattajat perheineen on ajettu siviilikuolemaan, ja monet ovat lopulta lähteneet Turkista vaarallista reittiä Evros (Meriç) -joen yli toivoen löytävänsä uuden elämän ulkomailta.
Lähteet
All Things Baby. (ei pvm). Haettu osoitteesta https://www.unitypoint.org/waterloo/emotions.aspx
CEZA VE GÜVENLİK TEDBİRLERİNİN İNFAZI HAKKINDA KANUN. (13.12.2004). Haettu osoitteesta https://www.mevzuat.gov.tr/MevzuatMetin/1.5.5275.pdf
Tas, H. (8.3.2018). The 15 July abortive coup and post-truth politics in Turkey. Haettu osoitteesta https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/14683857.2018.1452374?needAccess=true

