FITapahtuma
Kansainvälistä naistenpäivää 8. maaliskuuta vietettiin tapahtumilla Helsingissä, Oulussa ja Hämeenlinnassa

- Likimääräinen ajankohta
- Vuosittainen merkkipäivä
- Kansainvälinen naistenpäivä, 8. maaliskuuta
Kansainvälisestä naistenpäivästä 8. maaliskuuta tuli tasa-arvon, itsenäisyyden ja vapauden puolesta käytävän taistelun symboli – taistelun, jolla pyritään poistamaan poliittiset ja taloudelliset epäkohdat, lopettamaan sukupuolisyrjintä, ehkäisemään naisiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot sekä takaamaan ihmisarvoiset elin- ja työolot.
Sen ansiosta naiset eivät nykyään kohtaa syrjintää monissa maissa. Monessa maassa taistelua tarvitaan kuitenkin yhä, jotta naiset voisivat osallistua yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään.
Uskomme, että miehet ja naiset rakentavat maailmaa yhdessä, oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, ja teemme työtä sen eteen. Nyt on aika muistaa tämä vastuu jälleen! Jos nainen on yhteiskunnassa onnellinen, siellä on rauhaa, luottamusta ja elämää.
Eri puolilla maailmaa on nykyään monia naisia, jotka ovat lastensa kanssa keskellä sotaa. Kokemansa vääryyden vuoksi heidän on jätettävä kotimaansa, jottei heitä tuomittaisi kuolemaan tai heitettäisi vankilaan.
Sisällissodat, etniset konfliktit, sortavat hallinnot, ihmisoikeuksien suojelun puute, henkilökohtaisen turvallisuuden pelko, poliittinen epävakaus ja taloudelliset syyt ovat viime vuosina pakottaneet ihmisiä lähtemään maistaan. Kansainvälinen yhteisö on poikkeuksellisen muuttoliikekriisin edessä. Maailmassa on nykyään noin 300 miljoonaa siirtolaista ja yli 103 miljoonaa pakkosiirtymään joutunutta ihmistä. Näistä 103 miljoonasta 42 miljoonaa (41 %) on alle 18-vuotiaita lapsia. Luku kasvaa päivä päivältä sisällissotien, terrori-iskujen, sotilaallisten toimien, nälänhädän ja poliittisten pakotteiden sekä taloudellisten syiden vuoksi.
Sen takana, mitä yleistäen kutsumme pakolais- tai maahanmuuttajaongelmaksi, on surullinen tarina. Valitettavasti nämä toivon matkat päättyvät usein kuolemaan ja tuhoon. Pelkästään viimeisten seitsemän vuoden aikana 20 000 ihmistä, enimmäkseen naisia ja lapsia, on hukkunut Välimeren raivoaviin aaltoihin tai menehtynyt Saharan aavikon helvetillisessä kuumuudessa.
Ukrainan sota on kriisi naisille ja tytöille. Venäjän yrityksestä vallata Ukraina tuli 24. helmikuuta 2023 kuluneeksi vuosi. Viimeisten 12 kuukauden aikana sota on aiheuttanut Ukrainan kansalle sanoinkuvaamatonta kärsimystä, vaatinut tuhansia ihmishenkiä ja ajanut miljoonia kodeistaan. Arviolta yli 8 miljoonaa ukrainalaista on paennut ulkomaille ja noin 6,5 miljoonaa elää maan sisäisinä pakolaisina. Arviolta puolet maan lapsista on joutunut lähtemään kodeistaan.
Afganistanissa talibanhallinto harjoittaa jyrkkää sukupuolisyrjintää. Se kieltää naisia työskentelemästä kodin ulkopuolella ja tyttöjä käymästä koulua kuudennen luokan jälkeen sekä evää naisilta yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset oikeudet ja oikeuden poliittiseen osallistumiseen.
Syyrian sodan alusta on kulunut 12 vuotta. Sota alkoi vuonna 2011, kun 15 oppilasta kirjoitti seiniin hallitusta vastustavia iskulauseita. Vuonna 2011 Syyriassa asui 22,7 miljoonaa ihmistä. Yli puolet heistä on joutunut jättämään kotinsa, kaupunkinsa ja maansa, ja sodassa on kuollut yli 400 000 ihmistä. Lääkärit ilman rajoja -järjestön raportin mukaan joka kolmas sodassa haavoittunut tai kuollut on nainen tai lapsi.
Kun 22-vuotias Mahsa Amini kuoli poliisin pidättämänä 16. syyskuuta, Iranin hallintoa vastaan puhkesi mielenosoituksia. Center for Human Rights -järjestön ja Amnesty Internationalin selvityksen mukaan Iranin viranomaiset aloittivat teloitusaallon, jossa 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta 2022 teloitettiin ainakin 251 ihmistä. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi 10. tammikuuta 2023 julkaistussa tiedotteessa, että ”Iranin hallitus on käyttänyt rikossyytteitä ja kuolemanrangaistusta rangaistakseen mielenosoituksiin osallistuneita ja pelotellakseen väestöä”.
Kiinaa syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta, jotka kohdistuvat uiguureihin ja muihin etnisiin ryhmiin Xinjiangin alueella. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiina on viime vuosina pitänyt yli miljoonaa uiguuria vastoin heidän tahtoaan niin sanotuilla ”uudelleenkasvatusleireillä” ja tuominnut satojatuhansia vankeuteen. Tiedetään, että Kiina käyttää leireillä rutiininomaisesti aseistettua henkilökuntaa ja on antanut käskyn ampua pakenemaan yrittävät. Televisiossa on kerrottu tarinoita monista naisista, joita on kidutettu ja raiskattu näillä leireillä.
Turkissa 15. heinäkuuta 2016 tehdyn sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen 2,2 miljoonaa ihmistä on syytetty terroristijärjestön jäsenyydestä. Julkiselta sektorilta erotettiin 125 000 työntekijää. Kidutetuksi joutui 4 141 ihmistä. Perheenjäsenet mukaan lukien uhreja on 8 miljoonaa. Vallankaappausyrityksen jälkeen vankeuteen on tuomittu 118 000 ihmistä, ja heistä 19 000 on yhä vankilassa. Arkiset toimet, kuten tilin pitäminen Gülen-liikkeeseen yhdistetyssä pankissa ja rahan tallettaminen tälle tilille, työskentely missä tahansa Gülen-liikkeeseen yhdistetyssä laitoksessa tai tilaaminen…

